To do-lista

Alle kaksi viikkoa matkaan. Ajateltiin sen kunniaksi kertoa vähän siitä, mitä kaikkea on täytynyt ottaa huomioon ja järjestellä ennen reissua. Ensimmäinen askel otettiin oikeastaan jo maaliskuussa, kun Otto järjesti kesän lomaviikot (yhtä lukuun ottamatta) vasta tammi-helmikuulle. Kesän aikana tutkailimme eri reittivaihtoehtoja ja maita, jotka ehdottomasti haluamme nähdä. Vietnam. Cambodia. Jossain välissä suunnitelmiin kuuluivat myös Hong Hong ja Laos, jotka kuitenkin putosivat pois lopulliselta reitiltä lähinnä käytännön syistä.

Kun reitti ja aikaväli oli lyöty lukkoon, ostimme lennot. Tässä vaiheessa epämääräinen ajatus, hiljaisesti lausuttu ehdotus, unelmahöttö, alkoi konkretisoitua. Siitä uskalsi puhua jo vähän muillekin. Lentolippujen ostosta (syyskuu) on kuitenkin kuljettu pitkä matka tähän hetkeen, kun kaikki matkajärjestelyt on hoidettu ja voi vain kasvatella matkakuumetta ja innostusta rauhallisin mielin. Eniten päänvaivaa (ja rahanmenoa) aiheuttivat rokotteet, joita tämän pituisellekin matkalle vaadittiin melkoisesti. Lisäksi halusimme ottaa varman päälle ja hankimme malarianestolääkityksen Cambodiaa varten. Meillä molemmilla on vielä 4.1. Japanin aivokuumeen vahvistusannokset, sen jälkeen on piikit pistetty.

Koska Suomen passi on matkailun kannalta paras mahdollinen, tarvitsemme viisumit vain Cambodiaa sekä Delhin välilaskua varten. Intian viisumia sai jonotella Kulosaaressa pienessä, paneloidussa, saunaeteiseltä tuoksuvassa huoneessa jokusen hetken. Mitään vuoronumerojärjestelmää ei tietenkään ollut, eli oma paikka jonossa piti vain yrittää muistaa.

"Ooolit sä tässä välissä...?"
"Mä taisin olla heidän jälkeen...?"

Kiusalliset odottelutilanteet ja yllättävät junarikot ovat kuitenkin niitä harvoja hetkiä, kun suomalainen aloittaa keskustelun tuntemattoman kanssa. Kloorinkatkuisessa eteisessä odotellessa oli mukava vaihtaa Intian kokemuksia ja kysellä, minne muut olivat suuntaamassa. Kun oikeat dokumentit vihdoin sai tiskille, hoituivat viisumit näppärästi kolmessa päivässä. Cambodian osuuden hoidimme nykyaikaisesti netin kautta, eli täytimme lomakkeet, latasimme kasvokuvat ja maksoimme tietyn summan konsulaatin tilille. Viisumien luvattiin saapuvan sähköpostiin kolmen päivän kuluessa. Kului viisi. Alkoi vähän epäilyttää koko touhu. Lopulta, viikon kuluttua, saapui kaivattu sähköposti ja valmiit viisumit sai tulostettua muiden dokumenttien mukaan. Meillä onkin aika liuta papereita matkassa, mutta kaikki on tallennettu varmuuden vuoksi myös pilvipalveluun.

Kun rokotukset ja viisumit oli hoidettu, jäi enää kaikkea pientä. Pari ostosreissua, matkustusilmoitus, Suomen lippujen ompeleminen rinkkoihin, matkavakuutusten tarkistaminen, ea-bägin päivitys, muutamien majoitusten varaaminen, reseptien tulostus, blogin luominen, passikopiot...

Tavallaan ikävää asioiden hoitoa, tavallaan ei. Ne kaikki vievät kuitenkin lähemmäs matkaa. Tekevät siitä lopulta totta.

4 yötä jouluun, 20 yötä matkaan

Tässä sitä taas ollaan, kirjoittamassa matkablogia. Suunnittelemassa seikkailua. Panikoimassa. Innostumassa. Kolmen viikon päästä istummekin jo koneessa, toinen vähän tyynempänä ja vähemmän lentopelkoisena kuin toinen. Toisella kädessä pokkari, toisella e-kirja. Tai kuulokkeet ja leffa. Toinen jauhaa purkkaa, toinen ahmii tic taceja.

Aasian reppureissu on jo pitkään ollut kummankin unelma, ja nyt se käy vihdoin toteen. Aloitamme reissun hävyttömän halvoilla Norwegianin tarjouslennoilla (100€/nassu) Dubaihin, missä tapaamme paikalliskontaktimme eli Oton serkun vaimoineen. He majoittavat meidät ystävällisesti luokseen Abu Dhabiin, ja tuolla kullan, koreuden, jättimäisten ostosparatiisien ja huikaisevien rakennusten onnelassa saamme kerätä voimia ja pohjarusketusta viisi ihanaa päivää. Luotettavista lähteistä olemme muuten kuulleet, että mikäli mielii vierailulle maailman korkeimpaan rakennukseen eli Dubain Burj Khalifaan, kannattaa liput ostaa hyvissä ajoin ennakkoon.

Dubaista lennämme Air Indialla (lentopelkoinen on tästä erityisen innoissaan...) Delhiin, missä meillä on 18 tunnin välilasku eli pelkkä pikainen pintaraapaisu värikkääseen miljoonakaupunkiin. Jos yleisesti joulu- ja tammikuussa esiintyvät Delhin sumut vain sallivat, jatkamme välilaskun jälkeen Singaporeen yhdeksi yöksi. Purkat täytyy pureksia Intian puolella, käsistä ei saa pidellä eikä roskia heitellä. Ihan kuin muutenkaan heiteltäisiin. Käsistäpitelyyn kyllä sorrutaan toisinaan.

Singaporesta matka jatkuu Tiger Airin kyydissä Hanoihin, mistä alkaa todellinen reppureissaus. Tarkoitus olisi matkata Hanoista Ho Chi Minhiin junalla rannikkoa pitkin. Matkalla pysähtelemme fiiliksen mukaan luultavasti Huessa, Da Nangissa, Hoi Anissa ja Nha Trangissa. Vietnamin aikataulullamme on varaa joustaa ihan sen mukaan, millaisia kaupungit ovat ja missä viihdymme parhaiten. Luultavasti missä vain, mistä saa hyvää paikallista ruokaa, ja sen ei Vietnamissa pitäisi olla ongelma.

Ylitämme Cambodian ja Vietnamin rajan bussilla, mikä on ehkä yksi jännimmistä etapeista koko reissumme aikana. Siihen kuuluu mm. paikallinen lossi, eli osa matkasta taitetaan lautalla. Sitten on tietenkin kaikki rajamuodollisuudet ja sen jännittäminen, pääseekö edes maahan. Me tosin yritimme olla kaukaa viisaita ja hankimme e-viisumit etukäteen, saa nähdä nopeuttaako se prosessia lainkaan. Cambodiassa aiomme viettää viikon; osan pääkaupungissa Phnom Penhissä ja osan Siem Reapissa ja Angkor Watin temppeleillä.

Siem Reapista matkaammekin sitten suoraan Phuketiin, missä tapaamme osan Oton merkkipäiviään juhlistavasta perheestä. Kaksi viikkoa pelkkää turistina oloa ja seikkailuista toipumista, sitten tunnin lentopyrähdys Bangkokiin ja parin yön jälkeen kotimatkalle. Selkeistä säästösyistä sanoimme ei Finnairille ja päätimme luottaa itänaapuriin; kotiin lennämme siis Aeroflotin suloisessa suhinassa. Emme enää osaa tarkkaan sanoa, miksi valitsimme juuri nämä maat ja tämän reitin. Matkan aloittaminen Oton serkun luota UAE:sta ja päättäminen Thaimaahan oli selvää, loput maat vain putoilivat sopivasti reitille.

Eihän tämä mikään ekomatka selvästi tule olemaan, lentoja ja lentoyhtiöitä on vähän joka lähtöön. Yritämme kuitenkin tehdä lentomatkoistakin kattavat raportit, joista muille reissaajille olisi mahdollisesti jotain hyötyä. Muutenkin toivomme blogin tavoittavan muita samoille suunnille lähteviä tai reissua miettiviä. Pääasiassa tämä on kuitenkin perheen ja ystävien kanava seurata, missä mennään ja mitä on touhuiltu. Kirjoitamme aina kun ehdimme ja jaksamme (tai kun langaton netti sen mahdollistaa). Nyt vielä kolme viikkoa tavallista arkea ja vakavasti nousevaa matkakuumetta, yksi joulu ja vuodenvaihdekin vielä välissä. Mutta sitten mennään!